Kävele enemmän syksyllä!

Onko sinunkin mielestäsi ihanan piristävää tehdä pitkä kävelylenkki kirpeässä syyssäässä? Käveleminen on paitsi hyvää liikuntaa, myös hyvä tilaisuus koota ajatuksia ja rauhoittaa mieli.

Aloitamme ensin muutamasta yksinkertaisesta asiasta, jotka on hyvä pitää mielessä kävellessä, jotta keho rasittuu oikein:

  • Käytä ensinnäkin mukavia kenkiä.
  • Avaa rintakehä ja vedä olkapäät taakse.
  • Pidä selkä suorana, leuka kevyesti alaviistoon ja kaula pitkänä.
  • Vedä vatsaa ja pakaroita sisään; jännitä lihaksia kunnolla.
  • Katso, että kantapääsi osuu maahan ensimmäisenä, sitten päkiä ja lopuksi varpaat. Pidä polvet aina pehmeinä äläkä koskaan suorista niitä täysin.

Rauhoita mieli kävelylenkillä

Kun kävelet ulkona, anna ajatusten harhailla. Jos teet kävelystä henkisen kokemuksen, siitä tulee hauskempaa ja antoisampaa. Se voi jopa auttaa ratkaisemaan jonkin ongelman, jota olet pohtinut. Palaat lenkiltä ihanan väsyneenä mutta mieleltäsi rauhallisena. Kävele mielellään järven äärellä tai rannikolla, jos asut meren lähellä. Vedellä on usein rauhoittava vaikutus.

Käytä aikaa ystävien kanssa seurusteluun

Kävelylenkki on myös erinomainen tilaisuus viettää laatuaikaa ystävien ja perheen kanssa. Unohda kännykkäpuhelut ja ota ystävä tai perheenjäsen mukaan kävelylle vaihtamaan kuulumisia.

Aseta kävelemiselle tavoitteita

Haluatko, että käveleminen tuottaa tulosta? Aseta silloin tavoitteita. Ne voivat koskea esimerkiksi tiettyä matkaa tai aikaa, jonka haluat kävellä. Kokeile mielellään kuntosalin juoksumatolla kävelemistä. Juoksumatto sallii sinun säädellä nopeuttasi ja vastusta. Kuntosalin ohjaaja opastaa sinua mielellään. Ota juoksumatto osaksi kävelyharrastustasi. Voit samalla kuunnella musiikkia kuulokkeista tai katsoa televisiota aivojen aktivoimiseksi. Voit pitää kävelylenkeistäsi päivä- tai lokikirjaa. On kannustavaa nähdä, miten kilometrit ja tunnit lisääntyvät.

Kävele eri aikoihin

Sinun on tietenkin käveltävä silloin, kun haluat tai kun sinulle parhaiten sopii. Voi kuitenkin olla hyvä vaihdella aikoja hieman. Jos käyt aina aamulenkillä, kokeile iltakävelyä tai päinvastoin. Vaihtelu virkistää.

Voit aina kävellä niin paljon tai vähän kuin haluat. Suosituksena on kuitenkin vähintään kolme kertaa viikossa, aina 30 minuuttia kerrallaan.

Menoksi!

Paremmat opiskelutulokset ja terveellisempi elämä

Opiskelijat tekevät paljon aivotyötä. Viikkoon voi mahtua monta luentoa, tenttiin pänttäystä ja seminaareja. Se tarkoittaa monen tunnin istumatyöskentelyä. Tämä mielessä pitäen on tärkeää muistaa aktivoida kehoa. Liikunta ja harjoitteleminen eivät kuitenkaan vaikuta positiivisesti ainoastaan kehoon. Fyysinen aktiivisuus stimuloi myös aivoja ja voi siten auttaa parantamaan opiskelutuloksia.

Aivoissa vapautuu niin kutsuttuja välittäjäaineita esimerkiksi dopamiinia ja serotoniinia, jotka ehkäisevät masennusta ja kipua. Muisti, oppiminen ja keskittymiskyky voivat parantua kun hippokampuksen eli aivojen muistialueen solut uusiutuvat. Fyysinen aktiivisuus vapauttaa myös endorfiineja, joita joskus kutsutaan kehon omaksi morfiiniksi. Ne saavat olon hyväksi ja tyytyväiseksi.

Ruotsissa Uumajan yliopistossa tehdyt tutkimukset ja testit osoittavat, ettei fyysinen treeni harjoita ainoastaan kehon lihaksia vaan parantaa myös opiskelutuloksia ja oppimiskykyä.

Fyysisen aktiivisuuden ja opiskelutulosten välistä suhdetta selvittäneeseen tutkimukseen osallistui 500 Uumajan yliopiston opiskelijaa. Vähintään kerran viikossa treenanneista opiskelijoista 90 prosenttia onnistui opiskeluissaan paremmin kuin ne, jotka eivät harrastaneet liikuntaa. Kaikkein parhaiten opinnoissaan pärjäsivät ne, jotka kuntoilivat kolmesta neljään kertaa viikossa. Tätä intensiivisempi harjoittelu heikensi opiskelutuloksia.

Mitkä tekijät on tärkeää pitää mielessä harjoittelussa?

Monet tekijät vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka paljon ihmisen suoritukset paranevat kun fyysistä aktiivisuutta lisätään.

Kolme muuta tärkeää tekijää ovat harjoittelun tiheys (kertojen määrä), kesto (kuinka kauan) ja intensiivisyys (rankkuus/tehokkuus). Nämä kolme tekijää muodostavat yhdessä harjoittelumäärän. Mitä suurempi määrä sitä parempi teho. On kuitenkin muistettava, että myös pienemmillä määrillä on vaikutusta, vaikkei yhtä suuressa mittakaavassa.

Tiheys

Jotta fyysisestä aktiivisuudesta saisi suurimman mahdollisen hyödyn niin suorituskyvyn kuin terveydenkin kannalta täytyy harjoitella usein ja säännöllisesti. Yksi kerta voi vaikuttaa kehoon usean päivän ajan minkä jälkeen vaikutus häviää. Siksi päivittäinen liikunta on suositeltavaa.

Kesto

Mitä kauemmin fyysinen aktiivisuus kerralla kestää sen suurempi teho sillä on. Monesti on kuitenkin mahdollista jakaa päivän liikuntamäärä useaan 10–15 minuutin jaksoon, kunhan niiden yhteenlaskettu kesto on riittävä. Tavallisesti suositellaan, että päivittäin liikutaan puoli tuntia.

Intensiteetti

Mitä rankempaa liikunta on sitä suurempi vaikutus sillä tavallisesti on suorituskykyyn ja terveyteen, joskin liian intensiivinen harjoittelu johtaa tulosten heikkenemiseen. Hyviä terveysvaikutuksia on jo hieman vähemmän intensiiviselläkin harjoittelulla. (Lähde: FYSS, Ruotsin kansanterveyslaitos)

Vinkkejä alkuun pääsemiseksi

  • Aloita pienistä teoista; hanki esimerkiksi korkeudeltaan säädettävä kirjoituspöytä tai venyttele jalkoja puolen tunnin välein jos istut paljon tietokoneen ääressä.
  • Pidä mielessä, mitä liikkumisella voi saavuttaa. Se motivoi sinua.
  • Kokeile. Valitse sinulle sopiva ja sinusta hyvältä tuntuva harjoittelumuoto.
  • Anna kehon sopeutua lisääntyneeseen aktiivisuuteen. Aloita lyhyillä vähemmän intensiivisillä jaksoilla kuten 10 minuutin kävelyllä. Pidennä kestoa sitten asteittain.
  • Tee harjoittelulle tilaa aikataulussasi. Se voi auttaa sinua tekemään harjoittelusta tottumuksen.
  • Liiku ystävien kanssa. On aina helpompi päästä alkuun kun saa hieman tukea ystäviltä. Harjoittele ja voi hyvin yhdessä muiden kanssa. Kuntosali on erinomainen kohtaamispaikka.

Parhaalla tavalla treenistä kiinni

  • Muutos on hauskaa. Varaa aika ohjaajan kanssa saadaksesi uusi henkilökohtainen harjoitteluohjelma, joka ohjaa sinut tavoitteitasi kohti. Uusi harjoitteluohjelma ei ole ainoastaan piristävä ja hauska, vaan se vaaditaan säännöllisesti tuloksien saamiseksi. Voit varata kuntosalilta ajan uuden ohjelman ja suunnitelman laatimiseksi!
  • Panosta pitkällä tähtäimellä. Aloita tasolla, jonka voit ylläpitää kauan. Harjoittele mieluummin vain muutaman kerran viikossa, kuin liian usein. Tavallinen syy harjoittelun lopettamiseen nimittäin on liian kova treenaaminen. Jos alat harjoitella pitkän tauon jälkeen, on sopivaa aloittaa 2-3 harjoittelukerralla viikossa.
  • Aseta konkreettinen tavoite. On helppoa vain treenailla treenauksen vuoksi. Tällöin riskinä kuitenkin on että tulee päivä jolloin seisot salilla ja mietit mitä oikein teetkään. Jos sitä vastoin otat esille kynän ja paperin kirjoittaen ylös pienen analyysin nykytilanteesta – missä olet nyt ja mitä haluat tavoitella; missä kunnossa olet ensi kesänä? Ensi vuonna? Mitä konkreettisemmat tavoitteet sitä parempi.

Seuraavan kerran kun tulet Nautilukseen harjoittelemaan, sinulla on aivan uusi keskittyminen. Sille mitä teet löytyy syyt, jokainen harjoitus on tarkoituksenmukainen tavoitteet mielessä pitäen. Nyt tiedät miksi harjoittelet ja voit soveltaa harjoittelun sen mukaisesti!

Ui itsesi huippukuntoon

Uinti on erinomainen liikunta- ja harjoittelumuoto, joka kohottaa kuntoa. Lisäksi se tekee hyvää lihaksille, sillä se on tehokasta mutta samalla hellävaraista. Loukkaantumisriski on erittäin pieni, mikä tekee uinnista täydellisen harjoittelumuodon niille, jotka ovat alttiita vammoille. Samalla rasvanpoltto kiihtyy ja kehon jäntevyys paranee.

Hellävaraista harjoittelua koko keholle

Uinti on yksi hellävaraisimmista ja tehokkaimmista harjoittelumuodoista. Se on intensiiviharjoittelua, joka ei kuitenkaan rasita niveliä. Koko keho saa harjoitusta ja suuret lihasryhmät tekevät töitä, mikä kuluttaa tehokkaasti energiaa. Joissakin keskuksissamme on tarjolla myös vesiliikuntatunteja. Jos sinulla on esimerkiksi polvi- tai lantiovaivoja, vesijuoksu vesijuoksuvyötä käyttäen voi olla hyvä harjoittelumuoto.

Tehokas lisä tavalliseen treeniin

Kun käytät oikeaa tekniikkaa, uiminen parantaa myös keskivartalon hallintaa sekä liikkuvuutta. Siksi se on hyvä lisä treeniisi, jos haluat saada harjoitteluusi vaihtelua ja nousta siinä seuraavalle tasolle.

Näin saat uimiseen vaihtelua

Ui intervalleissa. Ui ensin minuutin ajan nopeaan tahtiin ja ui sitten rauhallisemmin tai lepää toinen minuutti. Intervalliharjoittelu voi kestää kerralla esimerkiksi 30 minuuttia.

Hyödynnä uimataitojasi! Jos hallitset erilaisia uintitekniikoita, voit vaihdella niitä saadaksesi harjoitusta koko keholle. Esimerkiksi selkäuinti harjoittaa käsivarsia, reisiä, selkää, lantiota ja rintaa. Tehosta selkäuintia pitämällä nilkat ojennettuina ja tekemällä potkut koko jalalla niin, että liike lähtee lantiosta eikä vain polvesta.

Älä hutiloi. Uidessa on tärkeää muistaa tehdä hitaita, suuria ja voimakkaita liikkeitä. On parempi tehdä huolellisesti muutama voimakas veto kuin monta hutiloiden.

Käytä jalkoja. Kokeile uida selälläsi voimakkaita potkuja tehden. Voit myös käyttää apuna lasten uimarengasta. Pitele sitä käsissäsi ja ui eteenpäin potkimalla. Aseta sitten uimarengas jalkojen väliin ja tee ainoastaan voimakkaita käsivetoja.

Tänään on hyvä päivä alkaa liikkua!

Olet ehkä aloittelija tai juuri ollut treenitauolla? Huolimatta taustoistasi sinun ei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa. On asioita, jotka tekevät harjoittelusta sekä hauskempaa että tehokkaampaa ja ensimmäinen askel on miettiä miksi liikunta on tärkeää sinulle. Mitkä ovat tavotteitasi?

Harjoittelun aloittaminen ilman tavotteita on hieman kuin hypätä taksin kyytiin ilmoittamatta kuskille minne olet matkalla. Kyllä, lopulta pääset perille tai lähelle määränpäätäsi, mutta matkasta tulee hankalampi ja se vie enemmän aikaa.

Useiden tavotteena on pudottaa painoa. Silloin on usein motivoivampaa miettiä sitä kuinka ihanaa onkaan shoppailla vaatteita, joista olet unelmoinut kuin sitä että vaaka näyttää viisi kiloa vähemmän. Jos olet liikkunut paljon aiemmin, mutta jumittunut tauolle niin voit koittaa muistuttaa itseäsi siitä miltä liikkuminen parhaimmillaan tuntui ja koittaa löytää takaisin siihen tunteeseen.

Löydä tavoitteet, jotka sopivat sinulle

Useilla, jotka liikkuvat, on usein melko laajoja tavoitteita kuten ”voida hyvin” tai tulla vahvemmaksi. Ne eivät ole huonoja syitä harjoitteluun, mutta on motivoivampaa ja helpompaa suunnitella harjoittelua kun tietää mitä haluaa saavuttaa. Haluatko kantaa kauppakassit kotiin väsymättä vai onko tavoitteena 100 kg maastavedossa? Haluatko juosta bussiin hengästymättä vai tähtäätkö maratooniin? Mieti missä vartalosi voi olla hyvä ja missä tilanteissa haluat olla vahva sekä kestävä.

Ota myös huomioon elämäntilanteesi ja lähtöasetelmasi kun asetat tavotteita. Kuinka paljon teet töitä? Onko sinulla perhettä? Ehkä sinulla on muita vapaa-ajan harrastuksia, jotka vievät aikaa? Mitkä ovat liikuntatottumuksesi? On hyvä tähdätä korkealle ja unelmoida suuresti.Samalla on tärkeää, että tavoite ei ole liian kaukana kapasiteetistasi koska tällöin käy helposti niin että tavoite ei enää motivoi vaan pikemminkin vie innon. Elämme yhteiskunnassa, jossa olemme altistuneita paineelle ja stressille, siksi on tärkeää että tavoitteet ovat pehmeitä, hoitavia ja positiivisia.

Me Nautiluksella olemme aina apunasi jotta löydät liikuntatavoitteesi ja työskentelemme yhdessä saavuttaaksemme ne. Ota ensimmäinen askel tänään ja varaa maksuton terveysopastus, tänään on hyvä päivä aloittaa!

Näin nukut yösi hyvin

Hyvä yöuni on tärkeämpää kuin uskotkaan. Silloin kehosi palautuu, eheytyy ja vahvistuu.

Nukkuessasi aivot lähettävät lihaksille käskyn rentoutua. Kaikkein syvimmän unen aikana lihakset vahvistuvat päivän harjoittelusta. Jos saat liian vähän unta, tämä vahvistuminen kärsii etkä saa niin suurta hyötyä harjoittelustasi kuin voisit.

Myös vastustuskyky vahvistuu unen aikana. Jos nukut huonosti, vasta-aineiden määrä kehossa vähenee ja kehon on vaikeampi taistella kaikkia niitä bakteereja vastaan, joille altistut. Myös paraneminen ja yleinen toipuminen ovat riippuvaisia hyvästä unesta.

Alla on muutama vinkki, joiden avulla voit nukkua paremmin:

  • Makuuhuoneen on oltava pimeä, hiljainen ja viileä. Noin 17–18 astetta on sopiva lämpötila.
  • Älä juo kahvia, teetä, Coca Colaa tai energiajuomaa kuuteen tuntiin ennen nukkumaanmenoa.
  • Yritä mennä nukkumaan säännölliseen kellonaikaan.
  • Vältä päivänokosten ottamista ja liian pitkiä yöunia (yli 9 tuntia).
  • Yritä liikkua joka päivä. Käy pyöräilemässä, kävele, ui, jumppaa jne.
  • Varaa aikaa rentoutumiselle ennen nukkumaanmenoa:
  • Pidä kiinni nukkumaanmenorutiineista.
  • Rentoudu ennen nukkumaanmenoa esimerkiksi rentoutumisharjoitusten avulla.
  • Käy lämpimässä kylvyssä noin tuntia ennen nukkumaanmenoa.
  • Käy 20–30 minuutin kävelyllä noin puolitoista tuntia ennen nukkumaanmenoa.
  • Älä mene nukkumaan ennen kuin olet uninen.
  • Älä työskentele tai katsele televisiota sängyssä.

Nuku hyvin!

Hyödynnä päivänvalo ja piristy

Pimeällä kehossa vapautuu melatoniiniksi kutsuttua hormonia. Se saa olomme väsyneeksi, sillä kehon luonnollinen reaktio pimeyteen on nukkuminen ja palautuminen. Jotta jaksaisimme pirteinä, olisi tärkeää ulkoilla mahdollisuuksien mukaan päiväsaikaan myös syksyllä ja talvella.

On hyvä muistaa, että vaikkei aurinko paistaisikaan, vaikutus on silti myönteinen; suosituksena on puoli tuntia päivänvaloa päivässä sen positiivisten hyötyjen saamiseksi. Päivänvalo stimuloi aivoja ja piristää oloa. Kodin valaisimet eivät yleensä yllä samaan vaikutukseen, vaikka saatavilla on toki erityisiä päivänvalolamppuja, jotka stimuloivat aivoja samalla tavalla.

Sopivasti aurinkoa

Sitä mukaa, kun ulkona pimenee ja päivänvaloa saa yhä vähemmän, vähenee myös kehon D-vitamiinin tuotanto. D-vitamiinilla on tärkeä tehtävä luuston jatkuvassa uusiutumisessa ja vahvistumisessa. Kesällä auringonvalo riittää useimmiten täyttämään päivittäisen D-vitamiinitarpeemme. Esimerkiksi vaaleaihoiselle riittää puolen tunnin auringossa oleilu uimapuvussa, jotta keho kykenee tuottamaan päivittäisen D-vitamiinitarpeensa.

On kuitenkin tärkeää, ettei aurinkoa oteta liikaa, sillä liiallisella altistumisella auringonvalolle voi olla negatiivisia vaikutuksia. Mitä enemmän iho altistuu auringolle, sitä enemmän D-vitamiinia keho pystyy tuottamaan. Tummaihoisten on jokseenkin vaikeampi hyötyä tästä, sillä tummempi iho suojelee auringon säteiltä.

Hyvää D-vitamiinipitoista ruokaa

Jotta voitaisiin kompensoida sitä D-vitamiinimäärää, jonka keho itse tuottaa kesäkuukausien aikana päivänvalon avulla, on talvella erityisen tärkeää saada D-vitamiinia ravinnosta. Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat rasvainen kala, kuten makrilli ja lohi, munankeltuainen ja meijerituotteet. Kevyisiin meijerituotteisiin lisätään usein D-vitamiinia, sillä sitä on luontaisesti vain rasvaisemmissa tuotteissa, esimerkiksi voissa ja kermassa. Sienestystä harrastavien kannattaa puolestaan poimia syksyllä mielellään kantarelleja ja valmistaa niistä ruokaa. Kantarelleja pidetään nimittäin tavallisesti ainoana todellisena D-vitamiinin kasviperäisenä lähteenä.

D-vitamiinitarpeen täyttämiseen riittää kesällä se, että oleskelee osan päivästä ulkona päivänvalossa. Talvella tarpeen voi täyttää esimerkiksi syömällä joka viikko 100 grammaa makrillia ja 100 grammaa lohta sekä kananmunan ja lasillisen maitoa joka päivä. Tarve täyttyy tällä, vaikkei ulkona oleskeltaisi yhtään. Aina on kuitenkin pyrittävä olemaan ulkona päivänvalossa mahdollisimman paljon ja tällä tavoin tuottamaan D-vitamiinia.

5 hyvää syytä ottaa pyörä alle

Polje – vartalosi tulee kiittämään sinua

Pyöräily on lisääntynyt viime vuosien aikana, sekä arjessa että vapaa-ajan liikuntamuotona. Ei tämä ole kummakaan sillä pyöräily on sekä terveellistä että ympäristöystävällistä.

Pyöräily on yksi yksinkertaisimmista liikuntamuodoista ja voi ennaltaehkäistä sairauksia, kuten 2-tyypin diabetestä, sydän- ja verisuonisairauksia, ylipainoa ja stressiä.

Maailman terveysjärjestetö (WHO) suosittelee päivittäistä kohtuullista vähintään 30 minuutin liikuntaa – tämä voi olla esimerkiksi päivittäinen pyörämatka töihin ja töistä kotiin. Pyöräilyn ei tarvitse olla hysteeristä kilpapolkemista tai pitkänmatkan lenkkejä, vaan jo arkipyöräilyllä on välittömiä vaikutuksia.

1. Parempi kunto

Pyöräily on hellävaraista matalaintensiteettistä harjoittelua ja jos pyöräilet säännöllisesti niin se tekee ihmeitä jaksamiselle ja kunnolle.

2. Hyvä sydämelle

Jopa sydän voi hyvin säännöllisen liikunnan seurauksena. Pyöräily laittaa sydämen pumppaamaan hapekasta verta lihaksiin ja sydän vahvistuu. Liikunta auttaa tällä tavoin ennaltaehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksia. Tutkimukset osoittavat, että sydäninfarktin riski puolittuu jos pyöräilet säännöllisesti autoilun sijaan.

3. Vahvemmat keuhkot

Mitä enemmän keuhkot tekevät töitä, sitä vahvemmaksi ne tulevat – mikä taas johtaa terveellisempään elämään.

4. Hyväksi polville ja nivelille

Pyöräily on hyvin hellävarainen liikuntamuoto polville ja nivelille. Pidä huoli että pyörä on sopiva pituudellesi.

5. Polttaa kaloreita

Pyöräily on myös hyvä keino polttaa kaloreita. 55 kg painava nainen, joka pyöräilee noin 10km/h polttaa keskimäärin 120 kaloria puolessa tunnissa.
Pyöräily ei ole positiivista ainoastaan terveydelle. Jos asut suuressa kaupungissa niin säästät paljon aikaa (ja rahaa) pyöräilemällä julkisten kulkuvälineiden sijaan. Lisäksi teet ympäristöteon valitessasi pyörän auton sijasta.

BMI, Body Mass Index

Kansainvälinen BMI- eli Body Mass Index -painoindeksimitta on kehitetty eri maiden väliseen vertailuun sekä tutkimushankkeisiin, joissa selvitetään ylipainoon ja liikalihavuuteen kuuluviin komplikaatioihin vaikuttavia riskitekijöitä.

BMI voi auttaa yleiskuvan saamisessa henkilön painosta. On kuitenkin tärkeää, ettei keskitytä yksinomaan lukuihin vaan että tuloksiin suhtaudutaan varauksella.

BMI ei ota huomioon ikää, luustoa tai ruumiinrakennetta. Lisäksi on muistettava, että jokaisen painoluokan väli on noin 15 kiloa. Lihakset painavat enemmän kuin rasva, minkä vuoksi esimerkiksi ammattiurheilijoiden ja kehonrakentajien BMI voi olla korkea, vaikkeivät he ole ylipainoisia. Lisäksi sillä on suuri merkitys, missä kehon osassa rasva sijaitsee. Keskivartalolihavuus on huomattavasti haitallisempaa kuin rasvan tasainen jakautuminen kehoon.

On myös tärkeää muistaa, että BMI soveltuu vain aikuisille. BMI:n laskeminen vielä kasvavalta lapselta antaa harhaanjohtavan tuloksen.

Näin lasket painoindeksisi:

(paino kiloina) / (pituus metreinä potenssiin kaksi) = BMI

Jos toisin sanoen painat 70 kiloa ja olet 175 cm pitkä, painoindeksisi on seuraava:

70 / (1,75 x 1,75) = 22,9

LuokkaMiehetNaiset
Alipainoinen<20<18,6
Normaalipainoinen20,0–25,018,6–23,8
Ylipainoinen25,0–30,023,8–28,6
Liikalihava>30>28,6

Valmentajan vinkit

Valmentajan vinkit: näin aloitat uuden treenivuoden onnistuneesti

  • Muutos on hauskaa. Varaa aika ohjaajalta saadaksesi uuden treeniohjelman, jonka avulla saavutat tavoitteesi. Voimaharjoitteluohjelman uusiminen on paitsi hauskaa vaihtelua, myös välttämätöntä tasaisin väliajoin, jotta tuloksia syntyy jatkossakin. Kysy lisää keskuksesi vastaanotosta!
  • Ajattele kauaskantoisesti. Aloita treenaaminen tasolta, jonka pystyt säilyttämään pitkään. Harjoittele aluksi mieluummin hieman vähemmän kuin liikaa. Tavallinen syy motivaation lopahtamiseen on, että treenaa aluksi liian kovaa. Jos et ole harrastanut liikuntaa vähään aikaan, on hyvä aloittaa 2–3 treenikerralla viikossa.
  • Aseta konkreettiset tavoitteet. On helppoa treenata treenaamisen vuoksi, etenkin jos liikunta on osa arkipäivää ja elämäntyyliä. Siinä piilee kuitenkin sudenkuoppa, etkä pian enää tiedä, mitä oikein olet kuntosalilla tekemässä. Sinun kannattaakin kirjoittaa ylös lyhyt arvio nykytilanteestasi ja asettaa sen pohjalta tavoitteita. Mitä haluat saavuttaa kesään mennessä? Tai seuraavaan vuoteen mennessä? Mitä konkreettisempia tavoitteita asetat, sen parempi.

Kun seuraavan kerran tulet Nautiluksiin, sinulla on aivan uudenlainen motivaatio harjoitteluun. Sinulla on uusi syy treenaamiseen, ja jokainen harjoitus auttaa sinua yltämään päämäärääsi. Tiedät, miksi treenaat, ja voit suunnitella harjoitteluohjelmasi sen mukaan!