Paremmat opiskelutulokset ja terveellisempi elämä

Opiskelijat tekevät paljon aivotyötä. Viikkoon voi mahtua monta luentoa, tenttiin pänttäystä ja seminaareja. Se tarkoittaa monen tunnin istumatyöskentelyä. Tämä mielessä pitäen on tärkeää muistaa aktivoida kehoa. Liikunta ja harjoitteleminen eivät kuitenkaan vaikuta positiivisesti ainoastaan kehoon. Fyysinen aktiivisuus stimuloi myös aivoja ja voi siten auttaa parantamaan opiskelutuloksia.

Aivoissa vapautuu niin kutsuttuja välittäjäaineita esimerkiksi dopamiinia ja serotoniinia, jotka ehkäisevät masennusta ja kipua. Muisti, oppiminen ja keskittymiskyky voivat parantua kun hippokampuksen eli aivojen muistialueen solut uusiutuvat. Fyysinen aktiivisuus vapauttaa myös endorfiineja, joita joskus kutsutaan kehon omaksi morfiiniksi. Ne saavat olon hyväksi ja tyytyväiseksi.

Ruotsissa Uumajan yliopistossa tehdyt tutkimukset ja testit osoittavat, ettei fyysinen treeni harjoita ainoastaan kehon lihaksia vaan parantaa myös opiskelutuloksia ja oppimiskykyä.

Fyysisen aktiivisuuden ja opiskelutulosten välistä suhdetta selvittäneeseen tutkimukseen osallistui 500 Uumajan yliopiston opiskelijaa. Vähintään kerran viikossa treenanneista opiskelijoista 90 prosenttia onnistui opiskeluissaan paremmin kuin ne, jotka eivät harrastaneet liikuntaa. Kaikkein parhaiten opinnoissaan pärjäsivät ne, jotka kuntoilivat kolmesta neljään kertaa viikossa. Tätä intensiivisempi harjoittelu heikensi opiskelutuloksia.

Mitkä tekijät on tärkeää pitää mielessä harjoittelussa?

Monet tekijät vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka paljon ihmisen suoritukset paranevat kun fyysistä aktiivisuutta lisätään.

Kolme muuta tärkeää tekijää ovat harjoittelun tiheys (kertojen määrä), kesto (kuinka kauan) ja intensiivisyys (rankkuus/tehokkuus). Nämä kolme tekijää muodostavat yhdessä harjoittelumäärän. Mitä suurempi määrä sitä parempi teho. On kuitenkin muistettava, että myös pienemmillä määrillä on vaikutusta, vaikkei yhtä suuressa mittakaavassa.

Tiheys

Jotta fyysisestä aktiivisuudesta saisi suurimman mahdollisen hyödyn niin suorituskyvyn kuin terveydenkin kannalta täytyy harjoitella usein ja säännöllisesti. Yksi kerta voi vaikuttaa kehoon usean päivän ajan minkä jälkeen vaikutus häviää. Siksi päivittäinen liikunta on suositeltavaa.

Kesto

Mitä kauemmin fyysinen aktiivisuus kerralla kestää sen suurempi teho sillä on. Monesti on kuitenkin mahdollista jakaa päivän liikuntamäärä useaan 10–15 minuutin jaksoon, kunhan niiden yhteenlaskettu kesto on riittävä. Tavallisesti suositellaan, että päivittäin liikutaan puoli tuntia.

Intensiteetti

Mitä rankempaa liikunta on sitä suurempi vaikutus sillä tavallisesti on suorituskykyyn ja terveyteen, joskin liian intensiivinen harjoittelu johtaa tulosten heikkenemiseen. Hyviä terveysvaikutuksia on jo hieman vähemmän intensiiviselläkin harjoittelulla. (Lähde: FYSS, Ruotsin kansanterveyslaitos)

Vinkkejä alkuun pääsemiseksi

  • Aloita pienistä teoista; hanki esimerkiksi korkeudeltaan säädettävä kirjoituspöytä tai venyttele jalkoja puolen tunnin välein jos istut paljon tietokoneen ääressä.
  • Pidä mielessä, mitä liikkumisella voi saavuttaa. Se motivoi sinua.
  • Kokeile. Valitse sinulle sopiva ja sinusta hyvältä tuntuva harjoittelumuoto.
  • Anna kehon sopeutua lisääntyneeseen aktiivisuuteen. Aloita lyhyillä vähemmän intensiivisillä jaksoilla kuten 10 minuutin kävelyllä. Pidennä kestoa sitten asteittain.
  • Tee harjoittelulle tilaa aikataulussasi. Se voi auttaa sinua tekemään harjoittelusta tottumuksen.
  • Liiku ystävien kanssa. On aina helpompi päästä alkuun kun saa hieman tukea ystäviltä. Harjoittele ja voi hyvin yhdessä muiden kanssa. Kuntosali on erinomainen kohtaamispaikka.

Comments are closed.